Ilmakuvaus tarkastuksien apuna
Dronekaluston käyttö mastojen sekä aurinko- ja tuulivoimaloiden tarkastuksissa yleistyy. Ajatuksena on tarvittavan tarkastuksen nopeuttaminen ja toimenpiteiden tarkempi kohdistaminen ilmakuvauksessa havaittuihin kohteisiin ja kohtiin.
Esimerkiksi mastojen tarkastuksessa tai vikakohteen paikannuksessa tiedon saaminen dronekuvauksen avulla on huomattavasti helpompaa ja nopeampaa kuin fyysisessä tarkastuksessa, joka vaatii enemmän järjestelyjä ja resursseja. Lisäksi drone liikkuu alhaalta ylös ja kohteen ympärillä nopeammin kuin ihminen ja tarkastus voidaan tehdä varsin tarkasti.
Tarkastuksien tavoitteena on pitää mastot ja voimalat kunnossa ja ympäristölle ja henkilöille turvallisina, sekä parantaa ja ylläpitää käyttövarmuutta, ennaltaehkäistä häiriöiden syntymistä ja kehittää niihin liittyvää dokumentointia.
Tarkastuksesta saatujen tietojen perusteella mastojen ja voimaloiden haltija voi kohdentaa tarvittavat investointi- ja kunnossapitopäätökset tarkemmin.
Telemastojen tarkastukset
Telemastoja tarkastetaan henkilövoimin ja/tai dronekuvauksin. Dronekuvausta käytetään yhä useammin mastojen, maston eri osien, kiinnitettyjen laitteiden ja liittyvien haruksien tarkastuksissa. Dronen käytöllä saavutetaan selkeä resurssien, ajan ja rahan säästö verrattuna pelkästään henkilövoimin, mastotyöntekijöiden ja mastotyöryhmien toimesta tehtävään tarkastukseen.
Mastot tehdään usein tilaustyönä ja jokainen paikka on uniikki. Suomessa mastojen omistajia ja haltijoita ovat pääasiassa radio-, tv- ja teleoperaattorit, sähkö- ja energialaitokset sekä puolustusvoimat.
Suurin osa suomalaisista mastoista on tehty teräksestä, mutta myös alumiinia on käytetty. Mastojen käyttötarkoituksia ovat mm. matkapuhelin-, tietoliikenne-, radio-, televisio-, tutka-, sää- ja valaistustekniikka. Suuri osa Suomen mastoista (yli 10 000 mastoa) on rakennettu matkapuhelinverkkoa varten.
Mastot jaotellaan kahteen pääryhmään: harustetut ja vapaasti seisovat mastot. Taajama-alueella mastot ovat normaalisti vapaasti seisovia putki- tai ristikkorakenteisia (30–50m). Maaseudulla ja harvaan asutulla alueella käytetään harustettuja kolmiomastoja (70–100m). Suomen korkeimmat mastot ovat yli 300m korkeita (radio- ja televisiokäyttö).
Maston lähtötietotaulukko kertoo tiedot maston käyttötarkoituksesta, luokituksesta, sijoituspaikasta, maaston korkeudesta, sääolosuhteista (tuuli- ja jäätiedot), sekä muista mastoon vaikuttavista asioista, kuten ympäristön turvallisuus, henkilöihin ja maisemaan kohdistuvat vaikutukset.
Mastojen rakentamista, sijaintia, lentoestemaalauksia, lentoestevaloja, sekä muita luvanvaraisia asioita ohjaa ilmailulaki 864/2014 ja ilmailumääräys AGA M3-6. Lisäksi noudatetaan liikenteen turvallisuusvirasto Trafin sekä ilmaliikennepalvelujen tarjoajan, AIS:n antamia lausuntoja, ohjeita ja määräyksiä.
Mastotyön työturvallisuusohje jakaa mastot kolmeen mastoluokkaan, niiden tärkeyden, käyttöarvon ja korjattavuuden perusteella.
- Mastoluokka A, tärkeimmät mastot, mastohuolto 5 v välein, käyttöikä 50 v (vilkasliikenteisten teiden vierustat, puistoalueet)
- Mastoluokka B, tavalliset mastot, mastohuolto 8 v välein, käyttöikä 30 v (taajamat)
- Mastoluokka C, toisarvoiset mastot, mastohuolto 10 v välein, käyttöikä 10 v)
Maston huolloista vastaa maston omistaja. Huolto tehdään aina maston omistajan ja valmistajan ohjeiden mukaisesti. Huoltojen lisäksi masto turvalaitteineen tarkastetaan aina ennen uuden mastotyön aloittamista. (Työturvallisuuskeskus 2013, 9, 16), (Mastoalan yhteistyötoimikunta 1980, 62 – 65.)
Maston määräaikaishuollossa tarkastetaan kaikki maston turvallisuuden ja käytettävyyden kannalta tärkeät kohteet ja laaditaan niistä huoltotarkastuspöytäkirja. Huollossa tarkastetaan mm. kiipeilytikas, maston suoruuden tarkastus, pulttikireyden tarkastus, pulttien stanssaukset, haruskireydet, kiinnityslaipat, paarteet ja jatkot. Lisäksi tarkastetaan varoituskyltit, tarkastuspöytäkirjat sekä maston korroosio (Työturvallisuuskeskus 2013, 9, 16), (Mastoalan yhteistyötoimikunta 1980, 62–65.).
Dronen käyttö mastojen tarkastuksen apuna on suositeltavaa. Dronen avulla voidaan saada arvokasta tietoa tulevaa asennusta tai määräaikaishuoltoa silmällä pitäen. Dronen käyttö auttaa mastotyöryhmää keskittymään oleellisiin löydöksiin ja siten parantamaan varsinaisen tarkastuksen tai työn laatua. Dronekuvauksen ja tarkastuksen avulla voidaan myös priorisoida tulevien tarkastusten jakaantumista eri mastojen tai mastoryhmien välillä.
Tuulivoimaloiden tarkastukset
Dronea voidaan käyttää hyvin tuulivoimaloiden ulkopintojen tarkastuksissa. Tuulivoimalat ovat usein usean tuulivoimalan muodostamia puistoja syrjäisillä alueilla metsissä, asutuskeskuksien ulkopuolella, rannassa (onshore- maatuulivoimalat) tai merellä (offshore- merituulivoimalat).
Tuulivoimala on kokonaisuus, joka koostuuu roottorista, sen navasta ja lavoista, konehuoneesta eli nasellista, tornista ja perustuksesta. Tuulipuisto on alue, jolla on useita toisiinsa liitettyjä tuulivoimaloita, ja jotka kytketään yhtenä kokonaisuutena sähköverkkoon.
Tuulivoimalan kokoa kuvataan nimellisteholla (tuulivoimalan enimmillään tuottama teho, maavoimalat 50 kW – 5 MW, merivoimalat jopa 10 MW), roottorin halkaisijalla, vuosituotolla ja/tai napakorkeudella. Voimalan tuotto on verrannollinen roottorin pyyhkäisypinta-alaan. Tuotto paranee myös tornin korkeuden kasvaessa (napakorkeus), koska tuulennopeus kasvaa korkeuden kasvaessa.
Tuulivoimaloiden mastojen koko vaihtelee pienistä muutaman kymmenen metrin korkuisista aina lähes yli sadanmetrin korkeuteen ylettyvistä massiivisista mastoista. Suomessa uusien voimaloiden tornikorkeus on nykyään tyypillisesti 100-150 metriä ja voimaloiden lapojen koot vaihtelevat 50-150m välillä. Tuulivoimalat sijoitetaan normaalisti kauas toisistaan tehohäviön pienentämiseksi. Voimaloiden etäisyys on normaalisti noin 5 kertaa roottorin halkaisija eli tyypillisesti 500-700 m.
Tuulivoimalat luokitellaan pysty- ja vaaka-akselisiin voimaloihin tai toimintaperiaatteen tai voimalan säätötavan mukaisesti. Teollisessa voimaloissa käytetään tyypillisesti vaaka-akselisia voimaloita, joissa on käytössä suoravetotekniikka tai vaihteisto.
Dronen käyttö mahdollistaa nopeat, tarkat ja tehokkaat kunnossapitotarkastukset voimalan kaikille ulkopinnoille ja roottorin lapatarkastuksille. Tarkastuksen tavoitteena on pitää voimalat jatkuvassa käyttökunnossa ja ympäristölle turvallisena, ennaltaehkäistä häiriöiden syntymistä sekä ylläpitää voimaloihin liittyvää dokumentointia.
Aurinkovoimaloiden tarkastukset
Dronen käyttö suunniteltavan aurinkovoimalan sijaintipaikan analysoinnissa ja valinnassa yleistyy nopeasti. Aurinkovoimalan optimaalinen teho edellyttää ympäristön hyvää tuntemusta eri vuoden- ja kellonaikoina. Dronella pystytään kuvaamaan varjojen ja esteiden vaikutuksia suunniteltuun aurinkovoimalaan. Lisäksi drone voi olla hyvänä apuna aurinkovoimaloiden huoltotöissä ja kunnossapidossa. Dronella päästään nopeasti kohteisiin, jotka sijaitsevat etäällä tai korkealla. Saadun kuvamateriaalin perusteella huoltotyöt on helpompi keskittää oikeisiin kohtiin kuvauksessa tehtyjen havaintojen perusteella.
Kun rakennuskohteeseen on päätetty asentaa aurinkovoimala, sen suunnitteluun kannattaa ottaa mukaan dronekuvantaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Näin päästään huomioimaan rakennusympäristö ja sen asettamat rajoitukset järjestelmän toimivuuteen hyvissä ajoin. Lisäksi aurinkovoimalan rakenteiden yhdistäminen rakennuksen muihin rakenteisiin kannattaa tarkistuttaa dronekuvauksen avustuksella, jolloin asiakkaalle tulee selkeämpi kuva loppusijoittelusta ja voidaan välttyä kalliilta korjaustöiltä asennuksen yhteydessä.
Dronekuvausta kannattaa hyödyntää aurinkovoimalan esiselvityksestä lähtien optimaaliseen paneelisijoitteluun, asennustavan valintaan ja havainnekuviin. Lisäksi dronekuvaus auttaa dokumentaation laadinnassa itse toteutusvaiheessa, tarjouspyyntöprosessissa, huolto- ja käyttöpalvelutilanteessa.
Horisontin vaikutus aurinkovoimalaan saadaan huomioitua tarkimmin jos kohteena oleva rakennus on jo olemassa ja sen ympäristö (korkeiden puiden, seinän, parvekkeiden, katon turvakaiteen ja paneelirivien keskinäiset varjostukset) voidaan kuvata dronella eri ajankohtina ja nähdä näin varjostuksen vaikutus aurinkovoimalaan.
Dronen avulla voidaan täydentää käytössä olevia aurinkovoimaloiden suunnitteluohjelmistoja, ja tarkistaa tehtyjen mallinnuksien tuloksia. Lisäksi drone toimii erinomaisella tavalla aurinkovoimalan huoltotöiden kunnossapidon apuna.
Toteutustapa
Tarkastukset toteutetaan aina maston ja voimalan haltijan ennalta laadittujen huolto- ja kunnossapito-ohjelmien mukaisesti. Työssä noudatetaan aina haltijan työturvallisuusmääräyksiä. Tehtävään liittyvien vaaroista ja riskeistä tiedottaminen kuuluu aina haltijalle tai tehtävän vastuunalaiselle esimiehelle.
Teemme työt ja toimeksiannot normaalisti yhdessä haltijan edustajan, tehtävän esimiehen ja tarkastuskoulutuksen saaneen henkilön kanssa, etukäteen varsinaista tarkastusta nopeuttamalla (keskittyminen havaittuihin kohteisiin) tai yhdessä tarkastajan kanssa.
Dronekaluston käyttö tarkastustiimissä lisää huomattavasti tarkastuksen tarkkuutta.
HINNOITTELU
Hinnoittelumme on yksikköpohjainen, mastojen osalta vanhat ja uudet erikseen, sekä tuulivoimalat mastokohtaisesti ja aurinkovoimalat paneli/metri/neliömäärään ja tarkastustapaan perustuen.
Edetään asiassa
Ole yhteydessä, sovitaan miten ja millä periaatteilla me voimme auttaa tarkastuksissa ja miten voimme toimia jatkossa yhteistyössä! Käytä alla olevia linkkejä niin me olemme yhteydessä sinuun mahdollisimman nopeasti yhteistyön käynnistämiseksi.
